LAJIT

Linnut kuvaajan silmin

Lajikortit omista lintukuvistani Etelä-Pohjanmaalta. Jokaisesta lajista kerrotaan tuntomerkit, millä lajilla sen voi sekoittaa, milloin ja mistä sen löytää sekä miten se kannattaa kuvata.

ALUKSI

Näin tunnistat linnun omasta kuvasta

1. Koko ja muoto Vertaa lintua tuttuun lajiin, kuten varpuseen, rastaaseen, variksen tai sorsaan. Katso myös nokan muoto: paksu nokka kertoo siemensyöjästä, ohut hyönteissyöjästä ja koukkupäinen petolinnusta.
2. Silmiinpistävät merkit Silmän väri, siipijuovat, yläperän väri ja pyrstön kuvio ovat usein ratkaisevia. Suurenna kuva 100 %:iin ja katso yksityiskohdat.
3. Paikka ja aika Kuvauspaikka ja vuodenaika rajaavat vaihtoehtoja. Muistiinpanot ja kuvan päivämäärä auttavat.
4. Kysy varmistus Esimerkiksi Merlin Bird ID -sovellus tunnistaa lajin kuvasta ja äänestä. Hankalat tapaukset voi kysyä lintuharrastajien ryhmissä.
VESILINNUT

Tukkasotka Aythya fuligula

Tukkasotka: Tukkasotkapari lennossa, koiras edessä Tukkasotkapari lennossa, koiras edessä
Tuntomerkit
  • Keltainen silmä molemmilla sukupuolilla
  • Koiras: musta pää, rinta ja selkä, puhtaanvalkoiset kyljet
  • Naaras: tummanruskea, kyljet ruskeat
  • Niskatöyhtö, joka ei lennossa juuri erotu
  • Lennossa leveä valkoinen siipijuova
Älä sekoita Lapasotka: koiraan selkä on vaaleanharmaa, ei musta, eikä sillä ole töyhtöä.
Milloin Huhtikuusta lokakuuhun. Ensimmäiset tulevat heti, kun järviin ja lampiin aukeaa sulaa vettä.
Mistä löytää Rehevät järvet, lammet ja tekojärvet, usein naurulokkiyhdyskuntien lähellä.

Kuvausvinkki: Valkoiset kyljet palavat helposti puhki. Alivalota hieman (−0,3…−0,7 EV) ja tarkista histogrammi. Lennossa käytä jatkuvaa tarkennusta ja vähintään 1/2000 s.

Kokeile: 1/2000 s · f/6,3 · Auto-ISO · AI Servo / AF-C

Takaisin lajilistaan
VESILINNUT

Laulujoutsen Cygnus cygnus

Laulujoutsen: Laulujoutsenia hiekkatiellä peltojen keskellä Laulujoutsenia hiekkatiellä peltojen keskellä
Tuntomerkit
  • Suomen kansallislintu
  • Nokan tyvessä iso keltainen kiila, joka ulottuu sieraimen ohi
  • Kaula pidetään suorana
  • Kova, torvimainen huuto, joka kuuluu kauas
Älä sekoita Kyhmyjoutsenella on oranssi nokka, jossa on musta kyhmy, ja se pitää kaulaa S-mutkalla. Pikkujoutsen on pienempi, ja sen keltainen nokkalaikku on pyöreä ja pieni.
Milloin Kevätmuutto maalis–huhtikuussa, kun pellot sulavat. Syysmuutto loka–marraskuussa, usein vasta jäiden tuloon asti.
Mistä löytää Muuttoaikaan sulat pellot, tulvaniityt ja jokisuistot. Pesii rauhallisille järville ja suolammille.

Kuvausvinkki: Valkoinen höyhenpuku on kuvan kirkkain kohta. Valota sen mukaan, ettei yksityiskohtia häviä. Matala aamuvalo ja usva tekevät joutsenkuvista parhaita.

Kokeile: 1/1000 s · f/7,1 · ISO 400 · valotuksen korjaus −0,7 EV

Takaisin lajilistaan
VESILINNUT

Mustakurkku-uikku Podiceps auritus

Mustakurkku-uikku: Mustakurkku-uikku kesäpuvussa Mustakurkku-uikku kesäpuvussa
Tuntomerkit
  • Kesäpuvussa musta pää ja kullankeltaiset "sarvet" silmän takana
  • Kaula ja kyljet ruosteenpunaiset
  • Kirkkaanpunainen silmä
  • Sukeltaa usein ja nousee pintaan kauempana
Älä sekoita Mustakaulauikun kaula on musta ja keltaiset korvatupsut leviävät viuhkamaisesti. Härkälinnulla on iso, harmaa poski.
Milloin Toukokuusta elokuuhun.
Mistä löytää Pienet, rehevät lammet ja järvenlahdet, usein lokkiyhdyskuntien lähellä.

Kuvausvinkki: Kuvaa mahdollisimman matalalta, veden pinnan tasolta. Silloin tausta sumenee ja lintu näyttää luonnolliselta. Tarkenna silmään, koska punainen silmä on kuvan tärkein yksityiskohta.

Kokeile: 1/1000 s · f/6,3 · Auto-ISO · tarkennus silmään

Takaisin lajilistaan
KANALINNUT

Metso Tetrao urogallus

Metso: Metsokoiras soitimella pyrstö viuhkana Metsokoiras soitimella pyrstö viuhkana
Metso: Koppelo eli metson naaras Koppelo eli metson naaras
Tuntomerkit
  • Suomen suurin kanalintu
  • Koiras on tumma, ja sillä on punainen silmäkulma, vaalea nokka ja valkoinen olkalaikku
  • Soitimella koiras levittää pyrstön viuhkaksi
  • Naaras eli koppelo on ruskean kirjava, ja sen rinnassa on ruosteenpunainen laikku
Älä sekoita Teeri on selvästi pienempi. Teerikoiraan pyrstö on lyyran muotoinen, ja teeren naaras on harmaampi, eikä sillä ole ruosteista rintalaikkua.
Milloin Soidin on huhti–toukokuussa aamuhämärissä. Ruskan aikaan metsot keräävät soraa metsäteiltä.
Mistä löytää Vanhat havumetsät ja rämeiden reunat.

Kuvausvinkki: Soidin on herkkä. Älä mene soidinpaikalle, vaan kuvaa piilokojusta, johon menet jo edellisenä iltana tai ennen aamuhämärää. Häiriö voi saada koko soitimen siirtymään. Syksyllä metsotien varresta kuvatessa auto toimii piilokojuna.

Kokeile: 1/500 s · f/4 · ISO 1600–6400 (hämärä)

Takaisin lajilistaan
HAUKAT

Tuulihaukka Falco tinnunculus

Tuulihaukka: Tuulihaukka iltavalossa Tuulihaukka iltavalossa
Tuntomerkit
  • Selkä ruosteenruskea ja mustatäpläinen
  • Koiraalla harmaa pää ja pyrstö, naaras ruskeampi ja raidallinen
  • Keltainen silmärengas ja jalat
  • Lekuttelee eli lentää paikallaan ilmassa saalista etsiessään
Älä sekoita Ampuhaukka on pienempi ja tanakampi, eikä se lekuttele. Nuolihaukalla on selvä musta viiksijuova ja punaiset "housut".
Milloin Huhtikuusta syyskuuhun.
Mistä löytää Avoimet peltoaukeat ja niityt. Pesii usein latoihin ja pönttöihin.

Kuvausvinkki: Lekuttelevaa haukkaa voi kuvata tarkasti, koska se pysyy hetken paikallaan. Lyhyt suljinaika pysäyttää siivet. Pönttöjä ja latoja kuvatessa pysy kaukana, jotta pesintä ei häiriinny.

Kokeile: 1/2000–1/3200 s · f/6,3 · Auto-ISO · sarjakuvaus

Takaisin lajilistaan
HAUKAT

Ampuhaukka Falco columbarius

Ampuhaukka: Pieni haukka sähkölangalla Pieni haukka sähkölangalla
Tuntomerkit
  • Suomen pienin haukka, kooltaan lähes rastaan kokoinen
  • Koiraan selkä on siniharmaa
  • Naaras ja nuori lintu ovat ruskeita, ja niiden rinta on voimakkaasti juovikas
  • Viiksijuova on heikko, ja lento on nopeaa ja matalaa
Älä sekoita Tuulihaukka on hoikempi ja pitkäpyrstöisempi, ja sen selkä on ruosteenpunaisempi. Tuulihaukka myös lekuttelee, ampuhaukka ei.
Milloin Huhtikuusta lokakuuhun. Muuttoaikaan ampuhaukkoja näkee myös pelloilla.
Mistä löytää Pesii soilla ja Pohjois-Suomen tuntureilla. Muuttoaikaan liikkuu peltoaukeilla pikkulintuparvien perässä.

Kuvausvinkki: Langalla istuva haukka kuvataan helposti alhaalta kirkasta taivasta vasten. Lisää silloin valotusta +0,7…+1 EV, ettei lintu jää tummaksi siluetiksi.

Kokeile: 1/1600 s · f/7,1 · Auto-ISO · valotuksen korjaus +0,7 EV

Lajin varmistus kuvasta on kesken. Lähetä palautetta, jos tunnistat linnun toiseksi lajiksi.

Takaisin lajilistaan
KURJET & KAHLAAJAT

Kurki Grus grus

Kurki: Kurki keväisellä pellolla Kurki keväisellä pellolla
Tuntomerkit
  • Suuri harmaa lintu, jolla on pitkä kaula ja pitkät jalat
  • Musta-valkoinen pää ja kaula, punainen päälaki
  • Takana pörröinen "töyhtö", joka on siipien sulkia
  • Lentää kaula ja jalat suorina, ja sen toitotus kuuluu kilometrien päähän
Älä sekoita Harmaahaikara lentää kaula S-mutkalla, ja sen pää on valkoinen, jossa on musta juova.
Milloin Saapuu huhtikuussa. Syys–lokakuussa kurjet kerääntyvät pelloille muuttoparviksi.
Mistä löytää Avoimet pellot ja suot. Lakeuden peltoaukeat ovat syksyllä kurkien kokoontumispaikkoja.

Kuvausvinkki: Kurki on hyvin arka. Kuvaa autosta tai piilosta, äläkä lähesty jalan. Aamun sumu ja vastavalo tekevät kurkiparvista tunnelmallisia.

Kokeile: 1/1000 s · f/6,3 · ISO 400–1600

Takaisin lajilistaan
KURJET & KAHLAAJAT

Taivaanvuohi Gallinago gallinago

Taivaanvuohi: Taivaanvuohi aidantolpalla Taivaanvuohi aidantolpalla
Tuntomerkit
  • Erittäin pitkä, suora nokka
  • Ruskean kirjava, ja päässä vaaleat pitkittäiset juovat
  • Soidinlennossa pyrstösulat tekevät määkivän äänen, josta laji on saanut nimensä
Älä sekoita Lehtokurppa on tanakampi metsälintu, jonka päälaella on poikittaisia juovia. Jänkäkurppa on pienempi, ja sen nokka on lyhyempi.
Milloin Huhtikuusta syyskuuhun. Soidinääntä kuulee keväisinä iltoina.
Mistä löytää Kosteat niityt, suot ja pellonreunat.

Kuvausvinkki: Keväällä taivaanvuohi istuu usein aidantolpalla. Siitä saa siistin kuvan tasaista taivasta vasten. Kuvaa autosta ja odota, että lintu kääntää päänsä sivuprofiiliin.

Kokeile: 1/1000 s · f/7,1 · ISO 400

Takaisin lajilistaan
PIKKULINNUT

Käpytikka Dendrocopos major

Käpytikka: Käpytikka lumisateessa Käpytikka lumisateessa
Tuntomerkit
  • Musta-valkoinen, ja olkapäissä isot valkoiset laikut
  • Punainen peräalus
  • Koiraalla punainen niskalaikku, nuorella linnulla punainen päälaki
  • Rummuttaa keväällä kuivaan oksaan
Älä sekoita Pikkutikka on varpusen kokoinen, eikä sillä ole punaista peräalusta. Valkoselkätikalla on valkoinen alaselkä, ja se on harvinainen.
Milloin Koko vuoden. Talvella tulee ruokinnalle.
Mistä löytää Kaikki metsät, puistot ja pihat, joissa on ruokinta.

Kuvausvinkki: Laita ruokinnan lähelle luonnollinen oksa tai pökkelö, johon tikka laskeutuu. Silloin kuvasta ei tule ruokintakuva. Lumisateessa 1/250–1/500 s jättää hiutaleisiin hieman liikettä.

Kokeile: 1/500 s · f/5,6 · ISO 800–1600

Takaisin lajilistaan
PIKKULINNUT

Peippo Fringilla coelebs

Peippo: Peippokoiras koivun oksalla Peippokoiras koivun oksalla
Tuntomerkit
  • Koiraalla siniharmaa päälaki ja punaruskea rinta
  • Siivissä kaksi selvää valkoista juovaa, jotka ovat myös naaraalla
  • Naaras on harmaanruskea
  • Kevään ensimmäisiä laulajia, ja laulu päättyy "helähdykseen"
Älä sekoita Järripeipolla on oranssi olkapää ja valkoinen yläperä. Se käy Suomessa muuttoaikaan ja pesii Lapissa.
Milloin Huhtikuusta lokakuuhun. Osa talvehtii ruokinnoilla.
Mistä löytää Lähes kaikki metsät, puistot ja pihat.

Kuvausvinkki: Laulava koiras istuu samalla oksalla pitkään. Hae kuvakulma, josta tausta on kaukana, niin vihreä tausta sumenee tasaiseksi.

Kokeile: 1/800 s · f/5,6 · ISO 400

Takaisin lajilistaan
PIKKULINNUT

Keltasirkku Emberiza citrinella

Keltasirkku: Keltasirkku koivun oksalla Keltasirkku koivun oksalla
Tuntomerkit
  • Koiraalla kirkkaankeltainen pää ja vatsa
  • Naaras ja nuori lintu ovat ruskeampia ja raidallisia, mutta niissäkin on keltaista sävyä
  • Yläperä ruosteenruskea
  • Laulu "titititititii-tyy"
Älä sekoita Vihervarpunen on pienempi ja vihreämpi, ja koiraalla on musta päälaki. Pajusirkun koiraalla on musta pää.
Milloin Koko vuoden. Talvella ruokinnoilla ja pihapiireissä.
Mistä löytää Pellonreunat, pensaikot ja maalaispihat.

Kuvausvinkki: Talvella keltainen lintu valkoisessa maisemassa on näyttävä kohde. Pidä tausta kaukana ja kuvaa lintua sen silmien korkeudelta.

Kokeile: 1/800 s · f/6,3 · ISO 400–800

Takaisin lajilistaan
PIKKULINNUT

Vihervarpunen Spinus spinus

Vihervarpunen: Vihervarpuskoiras ohdakkeella Vihervarpuskoiras ohdakkeella
Tuntomerkit
  • Pieni ja kelta-vihreä
  • Koiraalla musta päälaki ja leuka
  • Siivissä keltaiset juovat
  • Liikkuu parvissa ja roikkuu taitavasti oksien kärjissä
Älä sekoita Viherpeippo on isompi ja tukevanokkainen, eikä sillä ole mustaa päälakea. Urpiaisella on punainen otsa.
Milloin Koko vuoden. Määrät vaihtelevat paljon kuusen siemensadon mukaan.
Mistä löytää Kuusikot. Talvella koivut ja lepät, joiden kävyistä se syö siemeniä.

Kuvausvinkki: Syksyllä vihervarpuset syövät ohdakkeen ja takiaisen siemeniä. Kun asetut ruokailupaikan lähelle ja odotat, parvi tulee lähelle.

Kokeile: 1/1000 s · f/6,3 · ISO 400–800

Takaisin lajilistaan
PIKKULINNUT

Pajulintu Phylloscopus trochilus

Pajulintu: Pieni kerttulintu kuusen oksalla Pieni kerttulintu kuusen oksalla
Tuntomerkit
  • Pieni ja vihertävänharmaa, ja sillä on vaalea silmäkulmajuova
  • Jalat yleensä vaaleat
  • Suomen yleisin lintu
  • Laulu on pehmeä, laskeva liverrys
Älä sekoita Tiltaltti on lähes samannäköinen, mutta sen jalat ovat tummat ja siivet lyhyemmät. Varmimmin lajit erottaa laulusta: tiltaltti laulaa "til-tal-til-tal".
Milloin Saapuu huhti–toukokuun vaihteessa ja lähtee syyskuussa.
Mistä löytää Koivikot, pensaikot ja metsänreunat.

Kuvausvinkki: Kerttulinnut liikkuvat jatkuvasti. Esitarkenna oksaan, jolle lintu palaa, ja kuvaa sarjoina.

Kokeile: 1/1000 s · f/5,6 · Auto-ISO · sarjakuvaus

Lajin varmistus kuvasta on kesken. Lähetä palautetta, jos tunnistat linnun toiseksi lajiksi.

Takaisin lajilistaan
PIKKULINNUT

Pikkulepinkäinen Lanius collurio

Pikkulepinkäinen: Pikkulepinkäisnaaras katajan latvassa Pikkulepinkäisnaaras katajan latvassa
Tuntomerkit
  • Koukkupäinen nokka kuin pienellä petolinnulla
  • Koiraalla harmaa pää, musta silmäjuova ja punaruskea selkä
  • Naaras on ruskea, ja sen vaalea rinta on suomukuvioinen
  • Tähystää pensaan latvassa
Älä sekoita Isolepinkäinen on suurempi ja harmaa-musta-valkoinen. Se on Suomessa harvinaisempi.
Milloin Toukokuusta elokuuhun.
Mistä löytää Avoimet pensaikot, katajikot, laidunten reunat ja hakkuuaukot.

Kuvausvinkki: Pikkulepinkäinen palaa samoille tähystyspaikoille. Kun löydät sen lempioksan, asetu kauemmas ja odota. Tausta kannattaa valita niin, että siinä on tasaista vihreää.

Kokeile: 1/1000 s · f/6,3 · ISO 400

Takaisin lajilistaan
PIKKULINNUT

Västäräkki Motacilla alba

Västäräkki: Västäräkki kannon päällä Västäräkki kannon päällä
Tuntomerkit
  • Harmaa, musta ja valkoinen
  • Pitkä pyrstö, jota se heiluttaa jatkuvasti
  • Juoksee maassa nopeasti
  • Kevään tunnetuimpia merkkejä
Älä sekoita Keltavästäräkki on keltavatsainen ja elää niityillä ja rantaluhdilla.
Milloin Huhtikuusta syyskuuhun.
Mistä löytää Pihat, rannat, pellot ja rakennusten lähistö.

Kuvausvinkki: Västäräkki on kesy, mutta se liikkuu koko ajan. Laskeudu maahan sen tasolle. Silloin tausta on kaukana ja kuva näyttää linnun maailmalta.

Kokeile: 1/1250 s · f/6,3 · ISO 400

Takaisin lajilistaan
TÄRKEÄÄ

Lintu on aina tärkeämpi kuin kuva

Pesät rauhaan Rauhoitettujen lintujen pesiä ei saa häiritä, ja pesäkuvaus on parasta jättää kokonaan väliin. Jos emo varoittelee tai lähtee pesältä, olet liian lähellä.
Ei houkutusääniä pesimäaikaan Nauhoitettujen äänien soittaminen stressaa lintua ja voi saada sen jättämään reviirinsä. Älä käytä niitä varsinkaan harvinaisilla lajeilla.
Auto ja piilokoju Moni lintu ei pelkää autoa, mutta pakenee ihmistä. Auto, piilokoju tai maastoverkko vie lähemmäs ilman häiriötä.
Harvinaisuudet Älä julkaise harvinaisen lajin pesimäpaikkaa somessa. Kerro havainnosta mieluummin Tiiraan, lintuharrastajien havaintopalveluun.

Lue lisää: Lintukuvaus -oppaassa käydään läpi kalusto, tarkennus ja tekniikka.

Seuraava opasLintukuvaus